Peikon tupa

Kuulumisia

2008-01-06T21:10:00+02:00

Minulla on ollut hieman teknisiä ongelmia... siitä hiljaisuus.

Ja osittain siitä syystä juttu jatkuukin nyt Peikkolassa. Tervetuloa kylään=)

Kiitos lukijoille, kiitos kommenteista, tavataan uusilla sivuillani.

Hyvää vuoden alkua kaikille!

Ei otsikkoa

2007-12-10T13:42:00+02:00

Voi kun olisi vuorokaudessa enemmän tunteja. Paljon on tehty, paljon tekemättä. Joulustressiä ei ole, mutta kyllä on joulumielikin välillä hakusessa. Vauvan kanssa valvominen alkaa tosissaan verottaa, väsyneenä ei jaksa kiinnostaa mikään. Mutta sitten tulee taas niitä päiviä, jolloin jaksaa. Silloin tuoksuu piparit, kynttilät palavat, koristeita syntyy kuin itsestään, ei haittaa lasten kiukut. Eilen oli sellainen päivä, tänään taas kuin siirapissa kulkisi. Jalat ja silmäluomet siirapissa.

Vihdoin...

2007-12-04T19:18:00+02:00

...meillä on uusi takka. Mies sai urakan päätökseen viikonloppuna ja eilen revimme suojamuovit pois. Ja siivosimme. Sain keittiön takaisin =). Takka on kaunis, ihan tavallinen Tiilerin Pikku-Lauri, mutta kiva sitä on katsella. Laitan kuvia, kun saamme alkaa kunnon tulia polttamaan. Vanhan muurin rappaus ja lattialaatta näyttävät järkyttäviltä uuden takan rinnalla, jotain täytyy niille tehdä. Kunhan tässä hetki hengähdetään. Hatunnosto taas kerran niille, jotka jaksavat tehdä isompaakin remppaa tai rakentaa omaa pienten lasten kanssa.

Joulukalenteri

2007-12-04T08:58:00+02:00

Onneksi tytär ei vielä mangu suklaakalenterien perään... Näitä kuvakalentereita on vaikka mitä ihania,tällä kertaa tälläinen. Itselleni en ole ostanut kalenteria vuosikausiin, mutta kieltämättä houkuttivat Wendelinin ja Immosen kauniit piirrokset...Vielähän tuota ehtisi, monta luukkua avaamatta=)

Ei otsikkoa

2007-11-29T11:04:00+02:00

Mistä johtuu, että sellaisina päivinä kun ei yksinkertaisesti pysty tekemään mitään, iskee hirveä inspiraatio? Sitten on näitä päiviä, kun olisi oikeasti hetki rauhallista, aikaa itselle, ja kaikki valmiina, kun vain aloittaisi... mutta mikään ei silti suju. Ei onnistu, sormet ovat kankeat, silmät väsyneet, tulee kamalaa jälkeä. Mielessä pyörii kaikkea muuta. Mutta kun nyt, juuri nyt, olisi hyvä aika. Inspiraatio, mikset voi tulla nyt?? Edes ihan pieni.

(Tiedän kyllä, että sitä saa odottaa vaikka loppuelämän, ja oikeasti pitäisi vain tehdä ja tehdä, kyllä se siitä alkaisi sujumaan. Taidan kuitenkin mennä vauvan kanssa päiväunille, ehkä sen jälkeen...)

Kommenteista

2007-11-27T19:56:00+02:00

Kiitos perille tulleista kommenteista, ja kiitos niistä, jotka eivät ole tulleet... Itsekin usein manaan konetta, kun kommentit eivät lähde, vaikka kuinka moneen kertaan kirjoittaisi. (Mihinkähän ne sitten menevät, ilmestyvätkö joskus, anteeksi ihmiset jos joskus saatte tuplaten tai triplaten kommenttejani...). Joku viisas varmaan osaisi sanoa, missä mättää, yritän selvittää asiaa =)

Valoa kaaoksen keskellä

2007-11-26T13:09:00+02:00

Viikonloppu meni kaikkea muuta kuin imuri tai kranssitarpeet käsissä. Mutta nyt olen siivoillut. Siis raivannut. Remontin keskellä kaikki on sikinsokin, tavarat kasaantuvat, kasat kasvavat... Toisaalta tylsää järjestellä, kun tietää, että kohta se pitää tehdä taas (kun takka joskus valmistuu ja saamme keittiön takaisin), mutta toisaalta haluan jo pikkuhiljaa hurahtaa joulutunnelmiin. Ulkona on märkää ja mustaa, mutta kynttilät valaisevat kuistia. Sisällä on kasa käpyjä, risuja, kauniita papereita ja muita odottamassa. Vaivihkaa pari pikku tonttuakin tepsutti jo koristamaan eteistä.

Kun kissat ovat poissa....

2007-11-24T16:20:00+02:00

Hiljaisuus

2007-11-22T20:10:00+02:00

Hiljaisuutta täällä blogissani, muuten meillä on kyllä täysi tohina päällä. Tai lapsilla, aikuiset sairastavat vuorostaan. Mies on silti lähdössä viikonloppureissuun, ajattelin siivota ja tehdä kransseja. Toivottavasti jaksan, kovasti olisi kivoja suunnitelmia =). Täältä löysin ideoita ja kauniita kuvia. Netti olisi varmasti pullollaan muitakin vinkkejä, mutta tulee pian runsaudenpula. Sitäpaitsi eihän mitään voi koskaan tehdä aivan ohjeiden mukaan, aina täytyy vähän säveltää itse ;)

Ei otsikkoa

2007-11-08T19:09:00+02:00

Yritämme pitää jonkinmoisen arkirytmin, vaikka vauvan sairastelut ja remontti sotkevat koko ajan. Tyttären kerhot rytmittävät mukavasti arkea, samoin lääkärikäyntejä on nyt tullut paljon. Lastenlääkäriä, hammaslääkäriä, äitin hammaslääkäriä... Muuallapa ei olekaan tämä emäntä vähään aikaan käynyt kuin lähimmässä kaupassa ja lääkäreissä.

Tytär olisi jäänyt asumaan hammaslääkäriin, niin kiva oli se tuoli. Eipä ole vielä huonoja muistoja (eikä hammaspeikkoja) pienellä, onneksi. Muistoksi sai toki valita jotain pientä lääkärin aarrelaatikosta, ja arvaahan sen mitä meidän neiti halusi=). Kaikkien niiden söpöjen turriskojen keskeltä gorillan. Se seisoo nyt keittiön ikkunalaudalla ja vahtii ruokapöytää. Tosin aika usein pääsee vahtimaan myös neidin lautasta.